Kohonnut kolesteroli on merkittävä mutta usein oireeton riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille, kuten sydänkohtaukselle ja aivohalvaukselle. Koska korkea kolesteroli ei tunnu miltään, ainoa tapa tietää oma kolesterolitaso on verikoe. Siksi itsekin seuraan omia kolesteroliarvojani säännöllisesti – se on helppo tapa huolehtia omasta terveydestä.
Kolesteroli ja sydänterveys liittyvät tiiviisti toisiinsa. Kansankielessä puhutaan usein “hyvästä” ja “huonosta” kolesterolista. LDL-kolesterolia kutsutaan huonoksi kolesteroliksi, koska sen korkea pitoisuus voi kertyä valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa valtimoiden kovettumista eli ateroskleroosia. Tämä heikentää verenkiertoa ja lisää sydän- ja aivoverenkiertosairauksien riskiä. HDL-kolesterolia puolestaan kutsutaan hyväksi kolesteroliksi, koska se auttaa kuljettamaan ylimääräistä kolesterolia pois verenkierrosta. Myös triglyseridit vaikuttavat kokonaisriskiin, joten kokonaiskolesteroli, LDL, HDL ja triglyseridit ovat kaikki tärkeitä seurattavia arvoja.
Jos haluat lukea tarkemmin aiheesta, voit tutustua sivuumme korkean kolesterolin eli hyperkolesterolemian tutkimisesta ja hoidosta.
Kolesterolin alentaminen luonnollisesti on mahdollista elämäntapavalinnoilla. Ruokavaliossa kovia rasvoja, kuten voita, rasvaisia maitotuotteita ja runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä elintarvikkeita, kannattaa vähentää. Pehmeät rasvat, kuten kasviöljyt (esimerkiksi rypsi- ja oliiviöljy), pähkinät, siemenet ja rasvainen kala, tukevat suotuisaa kolesterolitasapainoa. Lisäksi kuitupitoinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, painonhallinta ja tupakoinnin lopettaminen edistävät verisuoniterveyttä. Jo pienetkin muutokset arjessa voivat näkyä laboratoriotuloksissa.
Lisätietoa eri rasva-arvoista ja niiden merkityksestä löydät myös sivultamme, jossa käsitellään rasva-arvoja eli lipidejä tarkemmin.
Kolesterolin seuranta auttaa tunnistamaan riskit ajoissa ja ehkäisemään sairauksia ennen oireiden ilmaantumista. Kun kolesterolitasot tunnetaan, voidaan arvioida elämäntapamuutosten vaikutuksia ja tarvittaessa aloittaa hoito. Säännöllinen mittaaminen on tärkeää juuri siksi, että korkea kolesteroli ei yleensä aiheuta oireita ennen kuin verisuonet ovat jo vaurioituneet.
Yleinen suositus on, että kolesteroliarvot mitataan noin 3–5 vuoden välein, jos aiemmissa tuloksissa ei ole poikkeamia eikä riskitekijöitä ole. Jos suvussa esiintyy sydänsairauksia tai henkilöllä on esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine tai tupakointitausta, kolesterolikoe voidaan suositella tehtäväksi useammin lääkärin arvion mukaan.
Lähilääkärit-toimipisteissä kolesteroliarvot voi mittauttaa myös ilman lääkärin lähetettä. Vastaanotolle voi saapua walk-in-periaatteella tai varata ajan laboratorioon puhelimitse tai nettiajanvarauksen kautta, mikä tekee oman terveyden seuraamisesta helppoa ja vaivatonta.
Kolesterolin mittaus ja seuranta on yksi yksinkertaisimmista tavoista huolehtia omasta terveydestä. Se antaa tietoa sydän- ja verisuonitautien riskistä ja mahdollistaa varhaiset toimenpiteet. Omien arvojen tunteminen ei ole vain riskiryhmien asia, vaan kuuluu kaikille, jotka haluavat pitää huolta hyvinvoinnistaan pitkäjänteisesti.
Ajanvaraus ja asiakaspalvelu
050 410 8629 (Kalasatama)
050 344 0000 (Soukka)
050 479 7800 (Tikkurila)
050 409 1801 (Leppävaara)
050 413 5576 (Itäkeskus)
