Kohonnut kolesteroli – erityisesti suuri LDL-arvo – lisää selvästi valtimosairauksien riskiä ja voi altistaa sydän- ja aivoinfarkteille. Se ei kuitenkaan yleensä aiheuta näkyviä oireita, joten arvot selviävät vain verikokeella. Kolesteroliin vaikuttavat etenkin ruokavalion kovat rasvat, elämäntavat kuten vähäinen liikunta, tupakointi ja ylipaino sekä perinnölliset tekijät. Korkea kolesteroli ei aiheuta oireita.
Tai puhelimitse
Kolesterolia voi laskea muuttamalla rasvojen laatua: vähentämällä tyydyttyneitä eli kovia rasvoja ja lisäämällä pehmeitä, kasviöljypohjaisia rasvoja. Kovia rasvoja saadaan eniten rasvaisista maitotuotteista, lihasta ja juustoista. Niitä on runsaasti myös monissa leivonnaisissa, kuten viinereissä, pasteijoissa ja kekseissä, sekä useissa valmisruoissa. Tuoteselosteista löytyy tieto tyydyttyneen rasvan määrästä, ja siirtymällä vähärasvaisiin vaihtoehtoihin kovan rasvan saanti vähenee helposti. Pehmeitä rasvoja saadaan kasviöljyistä, kuten rypsi- ja oliiviöljystä. Sen sijaan palmu- ja kookosrasva sisältävät paljon kovaa rasvaa, vaikka ovatkin kasvipohjaisia. Ruoanvalinnassa apuna voi käyttää sydänmerkkiä, joka kertoo, että tuotteen tyydyttyneen rasvan määrä on pieni. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen ja painon pudottaminen sekä säännöllinen liikunnan harrastaminen auttavat kolesterolin alentamisessa.
Lääkäriin on syytä hakeutua mikäli omahoitokeinoista ei ole tarpeeksi vastetta ja on syytä harkita kolesterolilääkityksen aloittamista.
Hoidon tavoitteena on yleensä saada kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l ja LDL-kolesteroli alle 3 mmol/l. Kolesteroliarvojen riskiarvio riippuu kuitenkin myös muista valtimosairauksien vaaratekijöistä, kuten tupakoinnista, kohonneesta verenpaineesta ja vähäisestä liikunnasta. Jos näitä ei ole ja HDL-taso on hyvä, lievä kokonaiskolesterolin ylitys ei yleensä aiheuta terveysriskejä.
