Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö

Ahdistus on normaali tunne, jota jokainen kokee ajoittain. Usein sille löytyy ymmärrettävä syy, kuten pitkäkestoinen stressi, elämänmuutos tai kuormittava elämäntilanne – joskus myös myönteinen muutos, kuten uusi työ, ihmissuhde tai muutto. Lyhytaikainen ahdistus voi lisätä tarkkaavaisuutta ja suorituskykyä, mutta jos ahdistus jatkuu pitkään tai on hyvin voimakasta, se voi alkaa haitata arkea, ihmissuhteita ja toimintakykyä. Ahdistuneisuushäiriö tarkoittaa pitkäaikaista ja tilanteeseen nähden liiallista ahdistusta, joka häiritsee elämää. Se on yleinen vaiva – jopa joka neljäs suomalainen kärsii siitä jossain elämänsä vaiheessa.

Varaa aika verkossa

Tai puhelimitse

Kalasatama

050 410 8629

Itäkeskus

050 413 5576

Tikkurila

050 479 7800

Hoitoon kannattaa hakeutua, jos ahdistus pitkittyy, heikentää toimintakykyä tai aiheuttaa voimakasta pelkoa, paniikkikohtauksia tai välttämiskäyttäytymistä.

Ahdistuksen arvioinnin ja hoidon aloittaa yleislääkäri, joka keskustelee oireista ja laatii tarvittaessa hoitosuunnitelman. Yleislääkäri voi myös ohjata tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi psykologille, psykoterapeutille tai psykiatrille, jos oireet ovat vaikeampia tai pitkäkestoisia.

Vastaanotolla keskustellaan oireista, elämäntilanteesta ja mahdollisista taustatekijöistä. Ammattilainen arvioi tilanteen ja suunnittelee hoidon yksilöllisesti potilaalle.

Psyykkisiä oireita:

  • Unettomuus tai liiallinen nukkuminen
  • Keskittymisvaikeudet ja muistiongelmat
  • Levottomuus, hermostuneisuus ja jännittyneisyys
  • Pelokkuus tai jatkuva huolestuneisuus

Fyysisiä oireita:

  • Hikoilu, vapina, sydämentykytys
  • Hengenahdistus, puristava tunne rinnassa, huimaus
    Pahoinvointi, vatsavaivat
  • Raajojen pistely tai puutuminen
  • Tarve virtsata usein

Oireet voivat esiintyä äkillisinä ahdistuskohtauksina tai jatkuvana jännittyneisyytenä. Ne eivät yleensä ole vaarallisia, vaikka voivat tuntua voimakkailta.

Ahdistuneisuushäiriön syyt:

Ahdistuneisuushäiriön taustalla voi olla monia tekijöitä, kuten:

  • Aivojen välittäjäaineiden epätasapaino
  • Stressi ja kuormittava elämäntilanne
  • Kasvuympäristön ja aiempien kokemusten vaikutukset
  • Liiallinen päihteiden tai kofeiinin käyttö

Ahdistuksen taustalla on usein myös tunnistettuja tai tiedostamattomia tunteita – kuten pelkoa, epävarmuutta tai riittämättömyyttä. Toisin kuin pelossa, ahdistuksessa uhkaa ei aina pystytä nimeämään.

Valmistautuminen

Vastaanotolle kannattaa valmistautua pohtimalla, milloin ahdistus alkoi, millaisia tilanteita se liittyy ja miten se vaikuttaa arkeen, uneen ja ihmissuhteisiin. On hyvä miettiä myös, mitä on jo itse kokeillut ahdistuksen lievittämiseksi.

Mitä palvelussa tapahtuu

Vastaanoton jälkeen

Potilas saa ohjeita itsehoitoon ja mahdollisen jatkohoitosuunnitelman. 

Itsehoidossa suositellaan säännöllistä liikuntaa, riittävää unta, terveellisiä elämäntapoja ja päihteiden välttämistä.