Punkit ovat pieniä tummia ja soikeanmuotoisia hämähäkkieläimiä. Ne tarvitsevat verta kasvaakseen ja pysyäkseen hengissä. Aiemmin punkkeja esiintyi lähinnä metsä- ja saaristoalueilla, mutta nykyään punkkeja löytyy lähes kaikkialta Suomesta paitsi aivan pohjoisimmasta Lapista.
Mikäli iholle on kiinnittynyt punkki se tulee poistaa mahdollisimman pian. Punkki poistetaan iholta punkkipihdeillä tai pinseteillä mahdollisimman läheltä ihoa vetämällä sitä tasaisesti ylöspäin. Punkkia ei tule yrittää irrottaa rasvan tai hyönteismyrkyn avulla. Mikäli punkki poistetaan vuorokauden kuluessa puremasta, borrelioositartunnan todennäköisyys on yleensä melko vähäinen. Punkin purema aiheuttaa useimmille pienen noin 2–3 senttimetrin kokoisen punoituksen, joka on tavallinen ärsytysreaktio.
Punkit levittävät kahta tautia borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta (TBE). On kuitenkin hyvä muistaa etteivät kaikki punkit levitä kyseisiä tauteja.
Borrelioosi (Lymen tauti) on punkin levittämän bakteerin aiheuttama sairaus. Tartunta ei yleensä synny heti, vaan vaatii usein yli vuorokauden kestävän punkin kiinnittymisen ihoon. Yli viiden senttimetrin levyinen ja ajan myötä laajeneva punoitus, joka ilmestyy noin viikon kuluttua puremasta, on selkeä merkki borrelioosin alkuvaiheesta. Borrelioosi on hoidettavissa antibiooteilla.
Puutiaisaivotulehdus (TBE) on punkkien pureman välityksellä leviävä virustauti. TBE-virus tarttuu jo pureman alkuvaiheessa muutamassa minuutissa. Puutiaisaivotulehduksen oireita kehittyy noin 10–30 prosentille tartunnan saaneista. Ensimmäiset oireet alkavat noin 4–28 vuorokauden kuluttua puremasta. Tauti etenee yleensä kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe alkaa tavallisesti noin viikon sisällä puremasta. Oireina esiintyy kuumetta, epämääräistä huonovointisuutta ja yleistä sairauden tunnetta. Tämä vaihe kestää keskimäärin alle viikon, useimmiten noin 4–7 päivää ja suurimmalla osalla sairastuneista oireet loppuvat tähän.
Noin 20–30 prosentille tartunnan saaneista kehittyy kuitenkin noin viikon mittaisen (3–21 vuorokauden) oireettoman jakson jälkeen taudin toinen vaihe eli varsinainen aivotulehdus. Tällöin ilmenee uudelleen kuumetta sekä keskushermostoon liittyviä oireita, kuten päänsärkyä, niskajäykkyyttä, valonarkuutta ja pahoinvointia. Lisäksi voi esiintyä neurologisia oireita, kuten tajunnantason häiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita.
Monille varsinaiseen aivotulehdukseen sairastuneille jää taudin jälkeen pitkäaikaisia oireita ja noin 2–10 prosentille ne voivat jäädä pysyviksi. Tällaisia oireita on muun muassa ärtyneisyys, muistin ja keskittymiskyvyn heikentyminen, kuulovauriot, raajojen halvausoireet sekä lihasheikkous.
Punkeilta suojautuminen ja punkkien ennaltaehkäisy on tärkeää. Luonnossa ja etenkin punkkialueella liikkuessa on punkeilta hyvä suojautua vaatetuksella eli esimerkiksi pitkillä housuilla sekä pitkähihaisella paidalla, housun lahkeet kannattaa laittaa sukkiin. Lisäksi paljaille ihoalueille kannattaa laittaa iholle levitettävää hyönteismyrkkyä.
Säännöllinen punkkitarkastus iholle on hyvä tehdä etenkin luonnossa liikkumisen jälkeen. Punkkitarkistusta tehdessä tarkista erityisen huolellisesti päänahka, korvien taustat, kaula, kainalot, nivusalue, selkä sekä jalat.
Puutaisaivotulehdukselta (TBE) voi suojatua myös ottamalla punkkirokotteen. Lue lisää punkkirokotuksesta https://www.lahilaakarit.fi/kaikki-palvelut/punkkirokotus-eli-tbe-rokote. Rokote suojaa vain puutaisaivotulehdusta (TBE) vastaan ei borrelioosia vastaan eikä se estä punkkia kiinnittymästä iholle.
Lue lisää:
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/perhanan-punkit-10-tarkeaa-faktaa/
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00063
