Väsymys

Yleisimmin väsymys liittyy elintapoihin, stressiin tai elämäntilanteeseen, mutta taustalla voi olla myös fyysinen tai psyykkinen sairaus. Tyypillisiä sairauksia, jotka voivat aiheuttaa väsymystä, ovat esimerkiksi uniapnea, anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, infektiot tai masennus. Myös lääkkeet voivat väsyttää.

Väsymyksen tutkimukset ja hoidon aloituksen tekee yleislääkäri, joka arvioi mahdolliset syyt ja suunnittelee jatkotutkimukset. Tarvittaessa yleislääkäri ohjaa potilaan eteenpäin jatkotutkimuksia varten.

Tutkimuksiin ja hoitoon on syytä hakeutua, jos

• väsymys ei selity elintavoilla tai levon puutteella
• väsymyksen lisäksi ilmenee muita oireita, kuten painon muutoksia, lämpöilyä, vatsavaivoja, hengenahdistusta, lihasheikkoutta tai kipuja
  väsymys jatkuu pitkään säännöllisestä unesta ja levosta huolimatta
• esiintyy päiväaikaista nukahtelua tai pitkäaikaista alakuloisuutta tai ahdistusta
• väsymys on kestänyt useita kuukausia ilman selvää syytä

Valmistautuminen

Vastaanotolle valmistautuessa kannattaa miettiä:

• Kuinka kauan väsymys on jatkunut ja onko se pahentunut ajan myötä
• Vaikuttaako fyysinen rasitus, lepo tai uni väsymyksen voimakkuuteen
• Onko muita oireita (esim. kipuja, kuumeilua, ruokahalun muutoksia, mielialan laskua)
• Käytössä olevat lääkkeet, alkoholin tai muiden päihteiden käyttö
• Unirytmi, liikuntatottumukset ja mahdollinen stressi elämäntilanteessa

Mitä vastaanotolla tapahtuu

Vastaanotolla yleislääkäri selvittää väsymyksen taustaa keskustelemalla ja tarvittaessa tutkimalla. Tarvittaessa tehdään laboratoriokokeita (esim. hemoglobiini, kilpirauhasarvot, verensokeri, maksa- ja munuaisarvot) tai uniin ja sairauksiin liittyviä lisätutkimuksia.

Lääkäri arvioi, onko väsymys todennäköisesti elämäntapoihin liittyvää vai sairauden oire. Tarvittaessa laaditaan hoitosuunnitelma tai tehdään lähete jatkotutkimuksiin.

Vastaanoton jälkeen

Potilas saa ohjeita elintapojen ja unen korjaamiseen, kuten säännöllisen unirytmin ylläpitoon, liikunnan lisäämiseen ja päihteiden vähentämiseen. Mikäli taustalta löytyy sairaus, aloitetaan sen hoito tai seuranta.

Jos kyse on elämäntilanteen kuormittavuudesta, voidaan tarjota tukea jaksamiseen ja mielialan hoitoon esimerkiksi keskusteluavun tai työterveyshuollon kautta. Seurannassa arvioidaan hoidon vaikutus ja tarvittaessa suunnitellaan jatkotoimenpiteet.

‍

‍