Uniapnealla tarkoitetaan unen aikaisia hengityskatkoja. Tällöin ulos- ja sisäänhengitys estyy hetkeksi hengitysteiden ahtauden vuoksi. Ahtautumisen ja hengityskatkosten taustalla voivat olla esimerkiksi ylipaino, limakalvojen turvotus tai rakenteelliset poikkeavuudet. Oireita voivat pahentaa myös runsas alkoholin käyttö ja rauhoittavat lääkkeet. Merkittävin uniapnean riskitekijä on ylipaino. Muita syitä voivat olla rakenteelliset tekijät, kuten ahtaat nenä- tai nielurakenteet tai purennan poikkeavuudet. Lyhyt ja paksu kaula sekä suuret nielurisat voivat myös lisätä kuorsausta ja hengityskatkoja. Uniapnean oireita ovat kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkokset ja lisäksi saattaa esiintyä päiväväsymystä. Lisäksi uniapnean liitännäisoireina saattaa esiintyä esimerkiksi ärtyisyyttä, erektio-ongelmia ja muistivaikeuksia. Oirekirjoon saattaa sisältyä myös erilaisia elintoimintojen häiriöitä, kuten yöllinen hikoilu, lisääntynyt tarve käydä vessassa öisin tai unen aikana esiintyvät rytmihäiriöt.
Tai puhelimitse
Uniapnean itsehoidossa tärkeintä on laihdutus ylipainoisilla. Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä kannattaa rajoittaa, erityisesti juuri ennen nukkumaanmenoa. Jos kuorsaus ja hengityskatkokset ilmenevät vain selällään nukkuessa, niitä voi yrittää ehkäistä nukkumalla kylkiasennossa.
Lääkäriin tulee hakeutua mikäli oireita on edelleen itsehoidosta huolimatta. Tällöin on syytä selvittää tarkemmin onko oireiden taustalla uniapnea.
Hoidon tavoitteena on poistaa uniapnean taustasyitä ja parantaa hengitystä unen aikana esimerkiksi käyttämällä ylipainehengityslaitetta (CPAP) tai uniapneaan suunniteltua purentakiskoa.
