Unettomuus

Unettomuuden taustalla voi olla stressi, mielenterveyden häiriöt (esim. masennus, ahdistuneisuus), somaattiset sairaudet (esim. kilpirauhasen toimintahäiriöt, uniapnea, levottomat jalat, krooninen kipu) tai epäsäännölliset elämäntavat.

Varaa aika verkossa

Tai puhelimitse

Kalasatama

050 410 8629

Itäkeskus

050 413 5576

Tikkurila

050 479 7800

Unella on keskeinen rooli ihmisen hyvinvoinnissa: se ylläpitää aivojen aineenvaihduntaa, vahvistaa muistia ja oppimista sekä säätelee immuunijärjestelmän toimintaa. Aikuinen tarvitsee keskimäärin 6–9 tuntia unta yössä, mutta tarve on yksilöllinen.

Unettomuus tarkoittaa vaikeutta nukahtaa, pysyä unessa tai liian aikaista heräämistä, minkä seurauksena uni ei virkistä ja päivällä olo on väsynyt. Tilapäinen unettomuus on hyvin tavallista ja liittyy usein stressiin, huoliin tai elämänmuutoksiin. Pitkittyessään (yli kuukauden jatkuessaan) unettomuus voi muuttua sairaudeksi – unettomuushäiriöksi – joka heikentää keskittymiskykyä, muistia ja mielialaa, lisää sairastumis- ja tapaturmariskiä sekä heikentää elämänlaatua.

Yleislääkäri tekee unettomuuden alkuselvittelyn ja hoidon aloituksen. Hän arvioi, onko kyse tilapäisestä unettomuudesta, unettomuushäiriöstä vai muusta unihäiriöstä.

Tarvittaessa yleislääkäri ohjaa eteenpäin esimerkiksi psykologille, työterveyslääkärille tai erikoislääkärille, jos taustalla epäillään muuta sairautta kuten uniapneaa tai masennusta.

Apua on syytä hakea, jos:

  • univaikeuksia esiintyy vähintään kolmena yönä viikossa yli kuukauden ajan
  • unettomuus heikentää toimintakykyä, mielialaa tai jaksamista
  • itsehoito ei auta tai unettomuus pahenee
    esiintyy päiväaikaista väsymystä, uneliaisuutta, keskittymisvaikeuksia tai mielialan laskua
    taustalla on mielenterveyden häiriöitä, fyysisiä sairauksia tai päihteiden käyttöä

Valmistautuminen

Vastaanotolle valmistautuessa on hyvä:

  • pitää unipäiväkirjaa muutaman viikon ajan (nukkumaanmeno-, heräämisajat, heräilyt, päiväaikainen vireys) ja miettiä milloin ongelmat alkoivat ja mikä niitä pahentaa tai helpottaa
  • kirjata ylös lääkitykset, päihteiden käyttö ja elämäntilanteen kuormitustekijät
  • pohtia, millaisia itsehoitokeinoja (esim. liikunta, rentoutus, säännöllinen rytmi) on jo kokeiltu

Mitä palvelussa tapahtuu

Vastaanotolla kartoitetaan unettomuuden luonne, kesto ja vaikutus arkeen. Lääkäri sulkee pois fyysiset ja psyykkiset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa unettomuutta. Lääkehoitoa voidaan käyttää tilapäisesti, jos unettomuus on vaikeaa tai pitkittynyttä. Unilääkkeet voivat kuitenkin heikentää syvää unta ja aiheuttaa riippuvuutta, joten niiden käyttö rajataan lyhytaikaiseksi. Pitkäaikaishoidossa voidaan käyttää pieniannoksisia, väsyttäviä mielialalääkkeitä, jos ne sopivat tilanteeseen.

Vastaanoton jälkeen

Potilas saa yksilölliset ohjeet unta tukevista keinoista, kuten säännöllisestä unirytmistä, rauhoittavista iltarutiineista ja ruutuajan rajoittamisesta ennen nukkumaanmenoa. Tarvittaessa sovitaan jatkoseuranta ja kontrolli.