Selkäkipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinten vaivoista, ja sitä voi esiintyä selän kaikilla alueilla. Useimmiten kipu liittyy lihasten tai nivelten kuormitukseen, jännitykseen tai lieviin kudosärsytyksiin, mutta toisinaan taustalla voi olla rappeumamuutoksia tai harvinaisissa tapauksissa vakavampi sairaus. Valtaosa selkäkivuista on kuitenkin vaarattomia ja paranevat ajan sekä oikeanlaisien hoitojen avulla.
Tai puhelimitse
Selkäkipu voi tuntua jomottavana tai terävänä kipuna selän keskellä, alaselässä tai lapojen seudulla. Kipu voi pahentua tietyissä liikkeissä, kuten kumartuessa tai nostaessa, ja siihen voi liittyä lihasjäykkyyttä tai liikerajoitusta. Joillakin kipu säteilee pakaroihin tai alaraajoihin, mikä voi viitata hermoärsytykseen. Pitkittynyt lihasjännitys voi aiheuttaa myös puutumisen tai pistelyn tunnetta.
Lääkärin arvio on tarpeen, jos selkäkipu ei helpotu 2–4 viikossa itsehoidosta huolimatta tai jos kipu on voimakasta ja haittaa päivittäistä toimintaa. Hoitoon tulee hakeutua myös silloin, kun kipu säteilee jalkoihin, aiheuttaa puutumista tai lihasheikkoutta tai jos sinulla on vaikeuksia kävelyn tai tasapainon kanssa. Äkillinen kova kipu tapaturman jälkeen, kuumotus, selän alueen turvotus, virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn muutokset tai voimakas yöllä paheneva kipu ovat syitä saada lääkärin arvio viipymättä.
Selkäkipu on erittäin tavallista, ja suurin osa aikuisista kokee sitä jossain vaiheessa elämäänsä. Useimmat selkäkivut ovat lyhytkestoisia ja helpottavat muutamassa päivässä tai viikossa. Toisinaan oireet voivat kuitenkin pitkittyä, jos taustalla on lihasten heikkoutta, toistuvaa kuormitusta tai pitkään jatkunutta huonoa ergonomiaa. Hermoärsytykseen liittyvät kivut, kuten iskiasoireet, voivat kestää pidempään mutta paranevat yleensä konservatiivisella hoidolla.
Lievä tai keskivaikea selkäkipu helpottuu usein arkisen liikkeen säilyttämisellä ja kuormituksen keventämisellä. Kevyt liikunta, kuten kävely, auttaa vähentämään kipua ja jäykkyyttä. Lämpö voi rentouttaa lihaksia, ja lyhytkestoisesta tulehduskipulääkkeestä voi olla hyötyä, mikäli se sopii käyttäjälle. Hyvät nostotekniikat, tauottaminen ja ergonomian parantaminen vähentävät selän kuormitusta. Oireiden rauhoituttua selkää tukevien lihasten vahvistaminen ja liikkuvuusharjoitukset edistävät paranemista ja ehkäisevät kivun uusiutumista.
Selkäkivun hoito perustuu yleensä liikkeen ylläpitämiseen, fysioterapiaan ja kivunhallintaan. Fysioterapeutti voi ohjata yksilöllisiä harjoitteita, jotka vahvistavat selkää ja parantavat kehonhallintaa. Tarvittaessa voidaan käyttää lääkitystä, kuten tulehduskipulääkkeitä tai lihasjännitystä lievittäviä valmisteita. Jos oireet pitkittyvät tai niiden taustalla epäillään rakenteellista syytä, voidaan tehdä lisätutkimuksia, kuten röntgen- tai magneettikuvia.
