Migreeni on sairaus, joka aiheuttaa toistuvia päänsärkykohtauksia. Sen taustalla on usein ulkoisten tekijöiden aiheuttama reaktiivinen häiriö aivorungossa. Migreenin diagnosointi perustuu pääasiassa potilaan kuvaukseen päänsäryn luonteesta sillä se ei näy lisätutkimuksissa. Aurallinen migreeni voi periytyä suvussa. Migreeniä esiintyy noin 10% aikuisista. Naisilla migreeni on huomattavasti yleisempää kuin miehillä.
Tai puhelimitse
Ennen migreeni päänsärkyä saattaa tulla esioireena aura eli näköhäiriö, joka kestää yleensä 5–60 minuuttia. Aura voi esiintyä erilaisina näköhäiriöinä kuten sahalaitaisena kuviona, näkökenttäpuutoksena tai rakeisena alueena näkökentässä. Joskus harvinaisena esioireena voi olla puheen tuoton häiriö, toispuolinen puutuminen tai harvinainen halvausoire. Migreeni voi joskus olla vain pelkkä auraoire ilman päänsärkyä, mutta useimmiten päänsärky alkaa kuitenkin suoraan ja on sykkivää, toispuoleista ja kohtalaista tai kovaa. Migreeni päänsärkyyn voi liittyä myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja hajuherkkyyttä. Migreeni voi kestää tunneista useisiin vuorokausiin.
Ulkoiset tekijät voivat laukaista migreenikohtauksen riippuen ihmisestä. Migreenikohtauksia voi laukaista esimerkiksi stressi tai sen loppuminen, alkoholi, kirkkaat valot, huonot yöunet, liian pitkät ruokailuvälit ja purentavirheet. Mikäli on jokin selkeä laukaiseva tekijä on tätä hyvä välttää mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi oireita helpottavat muun muassa lepo, nukkuminen, viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö. Lisäksi kivunhoidossa käytetään särkylääkettä. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos omahoidosta ei ole tarpeeksi apua ja kohtauksia tulee vähintään kerran viikossa tai kipu pitkittyy.
