Yskä on elimistön luonnollinen tapa puhdistaa hengitysteitä limasta, ärsytyksestä tai tulehduksesta. Se liittyy yleisimmin virustartuntoihin, kuten flunssaan tai RSV:hen, mutta taustalla voi olla myös allergioita, astma, refluksi, tupakointi tai joskus bakteeri-infektio. Flunssaan liittyvä yskä on erittäin yleistä ja kestää tavallisesti 1–3 viikkoa, joskus pidempäänkin, vaikka muu vointi olisi jo normaali. Virusperäinen yskä on usein pitkäkestoinen, mutta paranee itsestään. Jos taustalla on astma tai allergia, yskä voi jatkua aaltoillen.
Yskän luonne vaihtelee sen syyn mukaan, se voi olla kuiva ja ärsyttävä tai limainen ja tuottava. Yskään voi liittyä nuhaa, kurkkukipua, äänen käheyttä, pientä kuumetta tai väsymystä. Virusperäisessä yskässä oireet alkavat usein flunssan merkeillä ja jatkuvat yskänä, joka voi kestää jopa viikkoja. Pitkittyneen yskän taustalla voi olla myös allergiasta johtuva ärsytys, sydämen vajaatoiminta tai mahansisällön nouseminen ruokatorveen eli refluksi. Lisäksi tupakointi lisää riskiä pitkäaikaisille, virusten aiheuttamille keuhkoputkentulehduksille.
Tai puhelimitse
Yskän lievittämisessä tärkeintä on riittävä nesteiden juominen, sillä se auttaa pitämään limakalvot kosteina ja tekee sitkeän liman yskimisen helpommaksi. Kurkkua ja nielua kosteuttavat aineet, kuten hunaja, eukalyptusöljy tai lämmin juoma, voivat rauhoittaa ärsytystä ja vähentää yskän ärsykkeitä. Oireita helpottaa myös hengitysteiden kostuttaminen esimerkiksi höyryhengityksellä tai lämpimällä suihkulla.
Mahdollisia ärsyttäviä tekijöitä, kuten tupakointia ja kylmää ulkoilmaa, on hyvä välttää, jotta yskä ei pahene. Jos yskä korostuu makuulla, voi sängynpäädyn kohottaminen helpottaa hengittämistä ja vähentää öistä yskää.
Lääkäriin tulee hakeutua, jos yskä kestää yli 3–4 viikkoa, jos siihen liittyy korkea tai pitkittynyt kuume, hengenahdistusta, rintakipua, veriyskää tai selvästi heikentynyt yleisvointi. Pienillä lapsilla hoitoon on syytä mennä, jos hengitys vaikeutuu, lapsi on poikkeuksellisen väsynyt tai juo selvästi tavallista vähemmän. Lääkärin arvio on tarpeen myös, jos oireet alkavat äkillisesti voimakkaina, jos epäillään astmaa, tai jos yskä uusiutuu tiheästi.
Useimmat yskät paranevat itsestään ilman lääkehoitoa, ja hoito keskittyy oireiden lievittämiseen. Taustasyystä riippuen lääkäri voi kuitenkin määrätä hoitoa, kuten astmalääkkeitä, allergialääkkeitä, happorefluksia vähentävää lääkitystä tai harvoissa tapauksissa antibiootteja bakteeriperäiseen infektioon. Jos yskään liittyy keuhkojen tilan heikkenemistä, voidaan tarvita lisätutkimuksia, kuten keuhkojen kuuntelua, röntgenkuvaa tai laboratoriokokeita.
