Riippuvuudet

Riippuvuuden ydin on aineen tai toiminnan pakonomainen tarve, jolloin ihminen menettää kykynsä säädellä käyttöä tai toimintaa. Riippuvuussairautta sairastava ei aina tunnista tai myönnä haittoja, jotka voivat olla sosiaalisia, terveydellisiä tai taloudellisia. Riippuvuudet syntyvät yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan vaikutuksesta. 

Päihde- ja riippuvuushaitat heikentävät laajasti hyvinvointia, ja alkoholin liikakäyttö sekä tupakointi ovat merkittäviä, mutta ehkäistävissä olevia terveysuhkia. Perintötekijät ja mielenterveyden häiriöt voivat lisätä riskiä riippuvuuksien kehittymiseen. Riippuvuus voi kehittyä missä iässä tahansa, ja hoitoa sekä kuntoutusta on saatavilla päihteisiin liittyvien ongelmien tueksi.

Hoidon hakeminen on suositeltavaa, kun riippuvuudesta irrottautuminen vaikeutuu psyykkisten tai fyysisten vieroitusoireiden vuoksi. Vieroitusoireet voivat olla erilaisia riippuvuuden tyypistä riippuen, mutta ne heikentävät usein hyvinvointia merkittävästi. Asiantuntijan kanssa käytävät keskustelut auttavat ymmärtämään riippuvuuteen liittyviä ilmiöitä, löytämään uusia keinoja toipumiseen ja tarjoavat tärkeää tukea irtautumisprosessin aikana.

Riippuvuuden arvioinnin ja hoidon aloittaa yleensä yleislääkäri, joka selvittää oireiden taustaa ja tekee tarvittavat tutkimukset.

Vastaanotolle valmistautuessa auttaa, jos henkilö pystyy:

• Pohtimaan omia riippuvuuksiaan ja niiden vaikutusta arjessa
• Huomioimaan vieroitusoireita ja muita arjessa ilmeneviä haittoja.
• Miettimään, onko käyttö pakonomaista tai liittyykö siihen päihteellistä käyttöä yhdessä alkoholin tai muiden aineiden kanssa.

Mitään erityisiä valmistelutoimia ei kuitenkaan tarvita – tärkeintä on hakeutua hoitoon ajoissa.

Mitä palvelussa tapahtuu

Vastaanotolla ammattilainen:

• Arvioi riippuvuuden luonteen (fyysinen, psyykkinen tai päihteellinen käyttö).
• Selvittää lopetusoireiden voimakkuuden ja aiemmat vieroituskokemukset.
• Arvioi, onnistuuko vieroitus avohoidossa vai tarvitaanko osastohoitoa.
  Suunnittelee yksilöllisen vieroitusohjelman, joka yleensä sisältää lääkkeen annoksen asteittaisen vähentämisen.
• Antaa ohjausta lääkkeettömiin ahdistuksenhallintakeinoihin ja muihin selviytymistaitoihin.

Potilaan vointia seurataan vastaanoton aikana, ja tarvittaessa käytetään oireenmukaisia tukilääkkeitä.

Vastaanoton jälkeen

Lääkkeen annosta vähennetään asteittain lääkärin ohjeiden mukaan, ja vähennysväliä voidaan pidentää tarvittaessa. Vointia seurataan säännöllisesti avohoidossa, ja osastolla aloitettu vieroitus jatkuu yleensä avohoidossa. Vieroituksen jälkeen voi esiintyä ahdistusta tai unettomuutta, joten lääkkeettömät selviytymiskeinot ovat tärkeitä. Pitkäaikainen tai vaikea riippuvuus vaatii usein tiivistä tukea ja seurantaa.

‍