Refluksitauti

Oireet

Tyypillisin oire on närästys, joka tuntuu polttavana kipuna tai epämukavuutena rintalastan takana. Oire pahenee usein makuuasennossa tai kumartuessa. Suuhun voi nousta hapanta tai karvasta mahansisältöä. Refluksi voi aiheuttaa myös nielemisvaikeutta, kurkun ärsytystä, äänen käheyttä, yskää tai palan tunnetta kurkussa.  

Yleisyys

Refluksioireet ovat hyvin yleisiä, ja satunnaista närästystä esiintyy suurella osalla aikuisista ainakin joskus. Refluksitauti on pitkäaikainen vaiva, jossa oireita esiintyy toistuvasti viikoittain tai useammin. Oireet voivat vaihdella jaksoittain ja pahentua esimerkiksi stressin, ylipainon, raskauden tai tiettyjen ruokien yhteydessä. Useimmilla oireet pysyvät lievinä ja hallittavissa elämäntapamuutoksilla tai lääkityksellä.

Itsehoito-ohjeet

Oireita voi lievittää välttämällä suuria aterioita ja syömistä myöhään illalla. Rasvainen, tulinen ja happamien ruokien sekä kahvin ja alkoholin vähentäminen voi auttaa. Painonhallinta on tärkeää, jos on ylipainoa. Tupakoinnin lopettaminen vähentää oireita. Nukkuminen siten, että sängyn pääpuoli on hieman kohotettu, voi estää mahahapon nousua ruokatorveen. Apteekista saatavat närästyslääkkeet, kuten antasidit tai happoa vähentävät valmisteet, voivat helpottaa oireita tilapäisesti.  

Milloin lääkäriin?

Hoitoon on syytä hakeutua, jos närästys on toistuvaa ja vaivaa useita kertoja viikossa tai jos itsehoitolääkkeet eivät riitä. Lääkärin arvio on tarpeen myös silloin, jos esiintyy nielemisvaikeutta, tahatonta laihtumista, verioksennusta, mustaa ulostetta tai voimakasta rintakipua. Pitkäaikaiset tai selvästi pahenevat oireet tulee tutkia.  

Hoitovaihtoehdot

Refluksitaudin hoidon perustana ovat aina lääkkeettömät keinot, kuten ruokailutottumusten muutokset ja painonhallinta. Jos potilas on alle 55-vuotias eikä hänellä ole hälyttäviä oireita, lääkitys voidaan aloittaa ilman lisätutkimuksia. Hoitona käytetään ensisijaisesti protonipumpun estäjiä 8–12 viikon kuurina, minkä jälkeen annosta pienennetään ja lääkitys pyritään lopettamaan. Oireiden uusiutuessa lääkettä voidaan käyttää tarvittaessa tai pienimmällä tehokkaalla ylläpitoannoksella. Jos oireet eivät helpotu tai esiintyy vakavia oireita, tehdään jatkotutkimuksia, kuten gastroskopia. Vaikeissa ja lääkehoidolle reagoimattomissa tapauksissa voidaan harkita leikkaushoitoa, tavallisimmin Nissenin fundoplikaatio -toimenpidettä.

‍