Päänsärky on yksi yleisimmistä oireista, ja lähes jokainen kokee sitä jossain elämänsä vaiheessa. Se voi olla tilapäinen ja harmiton, mutta joskus päänsärky voi olla merkki muusta sairaudesta. Yleisimpiä päänsäryn syitä ovat jännityspäänsärky, migreeni ja poskionteloista tai niskalihasten jännityksestä johtuva särky.
Tai puhelimitse
Päänsärky voi tuntua eri tavoin riippuen sen syystä. Jännityspäänsäryssä kipu on usein puristavaa ja tasaista, ja se tuntuu molemmin puolin päätä, erityisesti ohimoilla, otsalla tai takaraivossa. Migreenissä kipu on tyypillisesti toispuoleista, sykkivää ja kohtauksittaista, ja siihen voi liittyä pahoinvointia, oksentelua, valoherkkyyttä tai näköhäiriöitä. Joissakin tapauksissa päänsärkyyn voi liittyä myös niskan jäykkyyttä, väsymystä tai huimausta.
Lääkäriin on syytä hakeutua, jos päänsärky alkaa äkillisesti, se on alkanut tapaturman seurauksena tai siihen liittyy muita huolestuttavia oireita, kuten näön hämärtymistä, puhehäiriöitä, raajojen heikkoutta, kuumetta, niskan jäykkyyttä tai tajunnan tason laskua. Myös uusi, toistuva tai paheneva päänsärky ilman selvää syytä vaatii tutkimusta.
Päänsärky on erittäin yleinen vaiva, jota lähes jokainen kokee jossain vaiheessa elämäänsä. Jännityspäänsärky on yleisin muoto, ja se voi esiintyä satunnaisesti tai kroonisesti. Migreeniä esiintyy noin 10–15 %:lla ihmisistä, ja on yleisempi naisilla kuin miehillä. Useimmiten päänsärky on vaaraton ja ohimenevä, mutta joillakin se voi heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä merkittävästi, jos se toistuu usein.
Pääkivun lievitykseen voi käyttää tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia ohjeen mukaan, mikäli ne sopivat käyttäjälle. Lisäksi särkyä voi lievittää lepäämällä rauhallisessa ja hämärässä ympäristössä sekä huolehtimalla riittävästä nesteytyksestä ja ravinnosta. Stressin hallinta, säännöllinen liikunta ja hyvä ergonomia voivat vähentää jännityspäänsäryn esiintymistä. Niska- ja hartialihasten rentoutusharjoitukset ovat hyödyllisiä, jos kipu liittyy lihasjännitykseen.
Päänsäryn hoito riippuu sen syystä. Jännityspäänsäryn hoidossa painottuvat rentoutus, liikunta, niskan ja hartioiden lihashuolto sekä tarvittaessa kipulääkkeet. Migreenin hoidossa voidaan käyttää kohtauslääkkeitä, kuten triptaaneja, ja toistuvien kohtausten ehkäisyyn voidaan aloittaa estolääkitys.
