Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitysteiden tulehdus. Sen päämuodot ovat tyypin A ja B influenssa. Influenssavirukset leviävät ihmisissä etenkin talvikuukausina ja aiheuttavat vuosittain epidemioita.
Tai puhelimitse
Influenssan oireet muistuttavat tavallista flunssaa. Influenssassa oireet ovat kuitenkin yleensä selvästi voimakkaampia erityisesti kuume ja lihaskivut. Sama influenssavirus voi aiheuttaa eri ihmisille hyvin erilaisia oireita.
Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos kuume on korkea eikä laske kunnolla lääkkeellä, yleisvointi on poikkeuksellisen huono flunssaoireisiin nähden tai oireet palaavat sen jälkeen, kun ne olivat jo alkaneet helpottaa. Lääkäriin kannattaa myös hakeutua, jos on riskitekijöitä vakavan influenssan kehittymiselle kuten sydän- tai keuhkosairauksia tai munuaisen tai maksan vajaatoimintaa.
Suomessa influenssakausi ajoittuu yleensä marraskuun ja maaliskuun välille. Useimmiten influenssaepidemiat johtuvat A-tyypin influenssaviruksesta, mutta mukana on myös B-viruksen aiheuttamia, oireiltaan samankaltaisia sairauksia.
Influenssan itämisaika on useimmiten noin 1–3 vuorokautta. Tartunnan saaneista vain noin puolet sairastuu. Oireet ovat samanlaisia flunssan kanssa. Perusterveellä tauti paranee yleensä itsestään yleensä noin 3–10 päivässä. Yskä tai nuha voivat kuitenkin jatkua muutaman viikonkin.
Terveillä aikuisilla influenssan hoito perustuu yleensä itsehoitoon ja oireiden lievittämiseen. Sairaus menee useimmiten ohi itsestään noin viikossa tai kahdessa. Influenssan oireita voidaan helpottaa samoilla keinoilla ja lääkkeillä kuin tavallisen flunssan hoidossa.
Yleensä perusterveellä aikuisella omahoito riittää. Tarvittaessa hoitona voidaan käyttää viruslääkitystä. Influenssalääkkeet lyhentävät influenssan oireiden kestoa yleensä vain yhdellä tai kahdella päivällä. Sen sijaan ne voivat vähentää influenssan seurauksena syntyviä bakteeriperäisiä jälkitauteja kuten keuhkokuumetta ja korvatulehdusta.
