Allergeeni on aine, joka voi aiheuttaa elimistössä allergisen herkistymisen. Pelkkä herkistyminen ei kuitenkaan vielä tarkoita allergiasairautta. Allergiasta puhutaan vasta silloin, kun altistuminen aiheuttaa oireita.
Allergiassa immuunijärjestelmä reagoi normaalisti vaarattomaan aineeseen. Elimistö muodostaa vasta-aineita tai aktivoi puolustussoluja, mikä johtaa allergiaoireisiin. Oireet voivat kohdistua esimerkiksi hengitysteihin, ihoon tai silmiin.
Allergiat jaetaan yleensä kahteen pääryhmään: välittömiin ja viivästyneisiin allergioihin. Ne eroavat toisistaan sen mukaan, kuinka nopeasti oireet ilmaantuvat altistuksen jälkeen.
Välitön allergia on yleisin allergiatyyppi. Tällöin oireet alkavat nopeasti, usein minuuttien tai tuntien kuluessa altistumisesta. Tyypillisiä oireita ovat nuha, aivastelu, silmien kutina, ihottuma, astmaoireet ja nokkosihottuma. Harvinaisissa tapauksissa allerginen reaktio voi olla vakava ja johtaa anafylaksiaan, joka vaatii kiireellistä hoitoa.
Välitön allergia liittyy usein atooppiseen taipumukseen, joka on osittain perinnöllinen. Myös ympäristötekijät, kuten elinympäristö, ravinto ja mikrobialtistus, vaikuttavat allergioiden kehittymiseen. Suomessa noin 40 prosenttia väestöstä on atooppisesti herkistynyttä, mutta kaikille ei kehity oireita.
Viivästyneessä allergiassa oireet ilmenevät hitaammin, yleensä tuntien tai päivien kuluttua altistuksesta. Yleisin viivästyneen allergian muoto on kosketusallergia, jossa allergeeni aiheuttaa ihottumaa iholle kosketuskohtaan. Tavallisia aiheuttajia ovat esimerkiksi nikkeli, hajusteet, säilöntäaineet ja pesuaineiden kemikaalit. Esimerkiksi nikkeliallergiassa koru tai vyönsolki voi aiheuttaa kutisevaa ihottumaa siihen kohtaan, missä iho on ollut kosketuksessa metallin kanssa.
Viivästynyttä allergiaa tutkitaan yleensä lapputestillä, jonka avulla voidaan tunnistaa allergian aiheuttaja tarkemmin.
Kaikkia allergiaoireita ei tarvitse tutkia testeillä. Jos oireet ovat lieviä ja niiden aiheuttaja on selkeä, esimerkiksi keväisin toistuva siitepölyyn liittyvä nuha, tutkimuksia ei yleensä tarvita.
Allergiatutkimukset ovat kuitenkin hyödyllisiä silloin, kun oireet ovat voimakkaita, pitkittyneitä tai niiden aiheuttaja ei ole tiedossa. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua myös silloin, jos epäillään vakavaa allergiaa tai harkitaan siedätyshoitoa.
Välittömiä allergioita tutkitaan tavallisesti ihopistokokeilla tai verikokeilla. On kuitenkin tärkeää huomioida, että positiivinen testitulos kertoo herkistymisestä, mutta allergiadiagnoosi perustuu aina myös oireisiin.
Allergian hoito riippuu oireiden vaikeusasteesta. Lievissä oireissa riittävät usein reseptivapaat allergialääkkeet. Jos oireet ovat voimakkaampia tai pitkittyneitä, tarvitaan lääkärin arvio ja mahdollisesti reseptilääkitys. Joissakin tapauksissa voidaan harkita myös siedätyshoitoa. https://www.terveyskyla.fi/allergia-astmatalo/siedatyshoito
Allergeenin täydellinen välttäminen ei ole aina tarpeen. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti oireiden voimakkuuden ja mahdollisten riskien perusteella.
Suurin osa lääkeallergioista on viivästyneitä reaktioita. Useimmiten oireena on lievä ihottuma, mutta harvinaisissa tapauksissa reaktiot voivat olla vakavia. Lääkeallergian tutkimustarve arvioidaan aina yksilöllisesti lääkärin vastaanotolla.
Lääkärin arvio on hyvä hakea, jos allergiaoireet ovat voimakkaita, pitkittyvät tai haittaavat arkea tai työkykyä. Vastaanotolle kannattaa hakeutua myös silloin, jos allergian aiheuttaja ei ole tiedossa tai epäilet lääkeallergiaa. Oikean diagnoosin avulla allergiaoireita voidaan hoitaa tehokkaasti ja turvallisesti.
https://www.lahilaakarit.fi/kaikki-palvelut/allergiat
https://allergia.fi/allergiat/